logo-
- Patalanmajan metsästysseura

>Esittely

>Yhteystiedot

>Ajankohtaista

>Riistakortti

>Kuvagalleria

>Historia

>Riistakannat

>Legendaa

>Linkit

>Säännöt

>Pilkkikisa tulokset

Sivustolla vierailijoita:

16231

Riistakannat

Patalanmajan metsästysseura on tällä hetkellä siis jo yli 40-vuotias virkeä metsästysseura, joka tarjoaa jäsenistölleen mahdollisuuden laajamuotoiseen metsästysharrastukseen alueellaan. Tällä hetkellä seurassa on jäseniä hieman yli 100 henkilöä ja metsästykseen vuokrattua maata on noin 9000 ha. Alkuaikojen runsaat metsäkanalintujen kannat ovat huvenneet, mutta toisaalta uusia riistaeläimiä on tullut tällekin alueelle, kuten seuraava lyhyt katsaus eri metsästysmuotojen ja riistakantojen historiaan seuran alueella osoittaa.

Hirvenmetsästys

Yksi suurimpia syitä seuran perustamiseen oli hirvenmetsästyksen vaatiman riittävän suuren yhtenäisen metsästysalueen saaminen seuralle.

Vuonna 1964 anottiin seuran ensimmäiset 4 hirvenkaatolupaa.

Vuonna 1968 hirvilupia anottiin 6 kpl ja hirviporukkaan kuului tuolloin 22 miestä. Metsästys tapahtui jo tuolloin kolmessa ryhmässä, jotka olivat:

Alpo Pohjasmäki,Pentti Ruohomäki, Lauri Lähteenmäki, Niilo Kulmala, Paavo Vaskuu, Toivo Rantanen, Jussi Järviniemi
Ilmari Peräinen, Antti Leponiemi, Reijo Myllylä, Martti Marttila, Heimo Marttila, Jorma Salminen, Matti Salminen
Antti Poukka, Olli Poukka, Matti Jussila, Mikko Jussila, Anssi Mäkelä, Osmo Mäkelä, Svantte Ylä-Patala

Alkuajan pienistä lupamääristä hirvikanta kasvoi varsin nopeasti. Niinpä vuonna 1973 alkoi hirvijahti jo muodostua osittain ”taakaksi”, sillä silloin jahtikokouksessa päätettiin, että jahtiin on pakko osallistua lauantaisin ja sunnuntaisin, jollei pätevää syytä ole. Päteväksi syyksi lueteltiin esim. sairaus, hautajaiset tai vaalitoimikunnassa istuminen. Sakoksi sovittiin 20 mk päivältä, jos on pois ilman em. syytä.

Seuran hirvilupien ennätysvuosi saavutettiin vuonna 2002, jolloin lupia oli 30 hirvelle ja 37 hirven vasalle.

Varsin pitkään on hirvenmetsästys tapahtunut seurassa kolmessa ryhmässä, jotka ovat Kantoperän, Vaskuun ja Korokylän ryhmät. Peijaishirvien metsästys on perinteisesti järjestetty kaikkien ryhmien yhteisjahtina.

Kanalintujen metsästys

Jo vuonna 1965 oli peltopyy rauhoitettu seuran alueella. Tuolloin siis ilmeisesti vielä seuran alueella esiintyi peltopyytä, joka sittemmin rauhoituksesta huolimatta on täysin hävinnyt alueen riistaeläimistöstä.

Vielä seuran toiminnan alkuvuosina kanalintujen kannat olivat erittäin hyvät. Mutta jo 1968 kesäkokouksessa päätettiin, että metson osalta asetetaan jäsenille saaliskiintiö 2 metsoa/jäsen.

Myöhemmin metso olikin täysin rauhoitettu seuran alueella usean vuoden ajan. Nykyään kanalintujen metsästystä säädellään saaliskiintiöiden muodossa. Kesällä ja talvella suoritettavalla riistakolmiolaskennalla seurataan säännöllisesti alueen riistakantaa.

Metsästys ajokoiralla

Seuran hihamerkinkin mukaan jäniskoirametsästys on seuran alueella ollut kaikkina vuosina suosittua ja jäniskannat ovat alueella erittäin hyvät.

Samoin kettujen metsästys seuruemetsästyksenä ajokoiralla on erittäin suosittua. Usein sitä on harrastettu yhteistyössä Härköskylän ja Vaskiveden metsästysseurojen kanssa, koska ketun ajokoirametsästyksessä ajo saattaa hyvin nopeasti siirtyä yhden seuran alueelta toiselle.

Pienpetojen pyynti ja riistanhoitotyö

Ketunpyynnin lisäksi supin ja minkin pyynti on erittäin tärkeää etenkin kanalintujen pesimisrauhan turvaamiseksi. Seuran jäsenistössä onkin muutamia varsin innokkaita pienpetopyytäjiä, jotka ovat sijoittuneet SML:n P-H piirin pienpetokilpailuissakin varsin hyvin, heistä mainittakoon mm:
Aki Marttila, Jukka Koro, Tapio Luuri ja Ari Akkala.

Vuodesta 1976 alkaen seuralla on ollut käytössä toimintapistekortti, jonka avulla kerätään tietoa saalismääristä ja riistanhoitotyöstä. Jäsenet ja hirviryhmät tekevät omaa riistanhoitotyötään, mutta sen lisäksi on kevättalvella järjestetty perinteiset yhteiset riistanhoitotalkoot, jonka päälle on istuttu yhdessä makkaraa paistaen ja saunassa hikoillen.

Vuoden 1972 kesäkokouksessa ilmestyi kokouspöytäkirjaan uusi termi pakettipelto, sillä silloin päätettiin pyrkiä saamaan silloin varsin yleisiä pakettipeltoja käyttöön riistan ruokinnassa.

Vuonna 1989 hankittiin seuralle pienoishirvirata, joka asennettiin Vaskuun Pvy:n talolle. Ratalaitteiston rikkoonnuttua toiminta loppui ja harjoittelu tapahtuu nyt Virtain Rhy:n Jäähdyksen radalla sekä Nerkoon Metsästysseuran radalla.

Ensimmäiset peuran kaatoluvat Koron kylän alueelle.

Kolme valkohäntäpeuraa saatiin 1979 saaliiksi Särkiperältä, jolla alueella peurat parhaiten tuntuvat viihtyvän vielä tälläkin hetkellä. Peurakanta on seuran alueella voimaperäisen talviruokinnan ansiosta kehittynyt elinvoimaiseksi ja 2005 ammuttiin jo 13 peuraa seuran alueelta.

Fasaanin saamista alueelle yritetään huonolla menestyksellä

Vuonna 1997 seuran rahoituksella yritettiin istuttaa fasaaneja alueelle ja sitä jatkettiin parin vuoden aikana, mutta ruokinnasta huolimatta kovat talvet ja haukat tuhosivat fasaanikannan. Ja niinpä seuran johtokunta sitten päättikin, että fasaanien siirtoistutuksia ei enää seuran toimesta tueta.

Majavat ilmestyvät Patalanmajankin metsästysseuran alueelle

Kun Särkiperällä ohrapellot olivat puintia aloitettaessa veden vallassa, havahduttiin aikoinaan sukupuuttoon metsästetyn riistaeläimen – majavan – paluumuuttoon tällekin alueelle.


Niinpä 1997 anottiin ensimmäisen kerran 2 kpl majavan kaatolupia seuran alueelle. Tällä hetkellä majavia on useassa paikassa Patalanmajan alueella ja ne aiheuttavat joissain paikoin melko tuntuviakin vahinkoja metsille patoaltaillaan.Osa kannasta Euroopanmajavaa.

Metsäkauris ilmaantuu Pohjois-Hämeeseen

2000-luvun alussa alkoi seuran alueella nähdä yhä useammin myös metsäkauriita lähinnä Koronkylän peltoalueiden ympäristössä. On ilmeistä, että jatkossa kauriista muodostuu merkittävä metsästettävä riistaeläin myös tälle alueelle. Kauriin metsästämiseen ei tarvita erillistä pyyntilupaa, vaan metsästysoikeuden haltija voi päättää sen metsästyksestä alueellaan. Vuonna 2005 PMs päätti 5 kauriin metsästyskiintiöstä alueellaan, mutta vielä ei silloin yhtään kaurista ammuttu seuran alueella.

Ensimmäiset kauriit ammuttiin PMS:n alueella syksyllä 2007 Pekka Jussilan Mäyrämäen pellolta.

Suurpedot

Karhuja ja susia esiintyy tällä alueella satunnaisesti, mutta niiden metsästykseen ei ole lupia saatu, ei toki ole anottukaan. Kauriin ja valkohäntäpeuran lisääntyessä myös niitä ravintonaan käyttävä ilves on ilmestynyt Patalanmajan alueelle. Tällä hetkellä eivät ilveksen jäljet olekaan mitenkään harvinainen näky tällä alueella.
Syksyllä 2007 tehtiin alueella myös susihavaintoja.

 

© Patalanmajan
metsästysseura

 

:: Esittely :: Yhteystiedot :: Ajankohtaista :: Riistakortti :: Kuvagalleria :: Historia :: Riistakannat :: Legendaa :: Linkit ::